Suomalaismiehen hermoloma Espanjassa. Nakuilua ja kuntoilua!

Matkailu
09.08.2018
Kaupallinen yhteistyö: Jounin Kauppa

Kirjoittelen tätä tekstiä noin kymmenen kilometrin korkeudessa. Espanja loittonee takanani lähes äänennopeudella. Fiilikset eivät tällä kertaa kuitenkaan vaihtele laidasta laitaan. Olen levänneen oloinen, tai ainakin itse tunnen niin. Mikä tästä reissusta sitten teki niin erinlaisen, kuin mitä normaalisti?

No, ensinnäkin lähdin reissuun hieman vastentahtoisesti. Vaimo sanoi minulle että tarvitsen omaa aikaa ja lepoa, että saan pääni taas ruotuun. Ajatus tuntui hiukan pelottavalta, koska olin vastikään aloittanut AdHd lääkityksen ja kuntoutus tämän diagnoosin myötä oli vasta aluillaan. Ajatus myös yksinolosta Espanjassa tuntui hiukan vaikealta. En ole nimittäin tehnyt ainuttakaan täysin raitista etelän matkaa koskaan!  Minun ”lomaani” ja irtiottoon on aina kuulunut alkoholi, ylensyöminen ja laiskottelu. Jossain määrin toki kulttuurin ihastelu pikku pöhnissä. Liikunnaksi olen laskenut aiemmilla lomilla minun kävelyretket ympäri kohdetta missä ikinä olen ollutkaan. Olen aina tykännyt kävellä, siitä yksinkertaisesta syystä että olen määritellyt itseni ihmiseksi, joka ei pysty makaamaan aurinkotuolissa kymmentä minuuttia pitempään. Sama koskenut myös lukemista, harrastuksia, aktiviteetteja ja kaikkea vastaavaa toimintaa. Olen aina rakastanut syömistä! Siksi olen ennen bongannut alueelta parhaat ruokapaikat, viinituvat ja baarit, jotta olen saanut sitten toteuttaa hedonismisia perversioitani. Loman päätteeksi yleensä on ollut aina ahdistava ajatus palata kotia. On väsyttänyt, ahdistanut ja vituttanut arkeen palaaminen. Olen silloinkin miettinyt että se kuuluu vain asiaan ja loma on ollut hyvä kun näin tapahtuu. Olen siis rakentanut itselleni päähän mallin millainen loma kuuluu olla.

Tuota taustaa vasten varmaan alat ymmärtämään miksi hiukan jännitti lähteä yksin lomailemaan. Päällä uusi lääkekuuri, johon ei todellakaan alkoholi sovellu, kriisi alla ja hiukan epävarma olo myös omasta tulevaisuudesta. Vaimo kyllä sanoi hoitavansa kaiken oleellisen. Perheen, työn, lapset, arjen, aivan kaiken. Hän kannusti ottamaan irtioton. No, siitä rohkaistuneena päätin että nyt sitten otetaan tämä loma ja pistetään ”all in” oman terveyden eteen.

”On turha odottaa uusia tuloksia tekemällä vanhoja temppuja, uudestaan ja uudestaan.”

Tuon tyyppisellä ajatuksella mie lähdin sitten liikenteeseen. Päätin että teen lomallani lähes kaiken toisin kuin normaalisti. En ota alkoholia, urheilen, luen ja lepään. Tämä tuntui kohtuullisen mukavalta ajatukselta, sillä minun AdHd lääkkeet olivat alkaneet jo purra minuun, ja huomasin keskittymiskykyni tulevan esille. Se oli aivan mieletön fiilis! Ensimmäisiä kertoja elämässäni pystyin keskittymään lukemiseen! Mennessäni kentälle luin junamatkan kirjaa, lentäessäni Espanjaan luin kirjaa. Kaikki vapaa-aika milloin yleensä olen räplännyt luuria, olikin yhtäkkiä korvaantunut lukemisella. Loistavaa!

Vaikka mulle on tarjottu AA-kerhoa, Minnesotahoitoa ja vaikka mitä päideriippuvaisille tarkoitettuja hoitoja, niin en nyt kokenut niitä tarvitsevan. Olen käynyt osassa edellä mainituista aiemmin, mutta ne eivät ole minua ”parantaneet”. En sano tätä ”defenssi mielessä”, mutta minun ongelmat eivät juomista lopettamalla häviä. Ongelmat ovat syvemmällä. Toki dokaamisen lopettaminen minimoi ongelmatilanteet viikonlopun vietossa, mutta tässä ei ole kyse nyt siitä. Olen paljon pohtinut syitä, mitkä johtavat unilääkkeen ja viinan sekoittamiseen. Polku on jokseenkin tämä. Ensin tulee väsymys, sitten lähtee unet, sen jälkeen rupee hajoamaan mieli, sitten koitetaan lääkitä sitä alkoholilla ja jossain kohtaa kun pinna on seitin ohut, voi tulla tämmöinen sekakäytön paikka. Yksinkertaistettuna. Tästähän voi ja saa olla mitä mieltä haluaa. Olen aika paljon käyttänyt henkistä kapasiteettia selvittääkseni syitä tähän ongelmaan.

No, jokatapauksessa! Tämä AdHd lääke näyttää auttavan minua myös rauhoittumaan. Sain sosiaalisen median kanavassa viestin eräältä äitiltä, joka kertoi hänen lapsensa sanoneen että ”lääke sammuttaa hänen mielestään yhdeksän telkkaria kymmenestä”. Helppo samaistua tähän. On meinaan hiukan työlästä kun pää höpöttää koko ajan ja vielä useammalla kanavalla. Sitä hälyn määrää ei voi sanoin kuvailla. Tämän takia monesti ärsyttänyt kun minulle on tarjottu meditaatiota, hengitysharjotuksia, mielen harjoituksia ja niin edespäin. Kaikkihan ovat hyvää tarkoittaneet, mutta tuossa mielentilassa on todella haastavaa ruveta meditoimaan. Koittakaapa. Laita telkkari, radio, ja some päälle. Mieti samalla työasioita, perhettä, seuraavan kesän lomaa ja miksi yksi kynsi  on varpaassa kasvanut väärin? Samaan aikaan mietit miten voisit auttaa hädässä olevia ja vähentää kasvihuonepäästöjä. Tietysti huomisen parturikäynti mietityttää myös samaan aikaan. Tuollaista se on.

No mites tämä yhdeksän päivän reissu sitten meni? Kerron sen nyt tiivistettynä ja vedän siitä ohuen linjauksen.

Varasin All inclusive hotellin Marbellan läheltä ja vuokrasin auton. Siinä oli heti kaksi asiaa mitä en koskaan tee. Autoa en ole aiemmin vuokrannut, koska silloin ei voi nauttia alkoholia ja pääseehän sitä taksillakin. All inclusive paketti oli myös minulle uutta, koska tykkään syödä uusissa paikoissa ja testailla kaikkia uusia makuja ja nauttia ruuasta. Googlailin netistä kuntosaleja ja törmäsin sellaiseen saliin kun Crossfit Marbella. En ole koskaan Crossfittiä harrastanut, saati personal traineria ulkomailla käyttänyt. Varasin sieltä sieltä neljä crossi tuntia ja ne rytmitettiin niin että joka toinen päivä treenejä ja viikonloppu vapaata, jolloin kävin salilla omaehtoisesti. Päätin myös että rytmitän aamulenkit jokaiselle aamulle oman fiiliksen mukaan. Niin kuitenkin että suoritan minimissään 30 min joko kävelyä tai hölkkää joka aamu. Iltaohjelmaan suunnittelin myös kevyttä liikuntaa, mutta se sai olla vapaaehtoista ja kävely ulkona laskettiin siihen. Muuten koko muu aika oli käytössä ihan mihin sen halusin käyttää.

Päivät rakentuivatkin niin että aamulla kun heräsin, lähdin lenkille, tulin aamupalalle ja sen jälkeen joko aurinkotuoliin makoilemaan tai salille. Kummatkin  vaihtoehdoista olivat aivan mahtavia ja antoivat rytmin heti koko aamupäivään. Päivällä oli ”vapaa-aikaa” ja pääsääntösesti luin sen koko ajan. Jonkin verran tuli käytyä viereisissä kylissä ajelemassa ja kaupungilla käppäilyä, mutta mulle tuo lukeminen auringossa oli täysin uutta ja ihanaa. Lounas aika oli hotellilla 13.30-15.30.  Söin siinä välissä kevyen lounaan, jonka jälkeen taas vapaata. Sen käytin joko salilla käyntiin, hierontaan, manikyyriin tai vaikkapa vain olemiseen. Kuhan se vain rentoutti ja tuki minun elpymistä. Illallinen tarjoiltiin hotellissa 19.00-22.00 välissä ja söinkin siellä kaikki iltaruuat. Olin niin väsynyt yleensä jo yhdeksän jälkeen että en jaksanut käydä iltaelämää katsomassa kertaakaan. Ja se ei minua kyllä haitannut yhtään. Näin parinkymmenen vuoden iltamissa juosseena tiedän kyllä millaista se on.

Ei se minun loma siis paljoa tuota kummempi ollut, mutta voi pojat mie koin paljon. Tutustuin Crossfit salilla uusiin ihmisiin, sain levättyä kunnolla ja rahaakaan ei palanut paljoa koska hain vedet ja välipalat ruokakaupasta. Viikon allas, minibaari, ja illallisjuoma lasku oli karvan verran alle 27€! Tuon verran paloi jenkeissä yhden illallisen aikana tippeihin. Ulkona en syönyt ollenkaan tuon viikon aikana.

Viikon täysihoidon jälkeen minulle jäi vielä neljä päivää käytettäväksi ja en ollut vielä varannut majoitusta niille päiville. No, me vaimon kanssa ollaan tämmöisiä luonnon lapsia niin päätin varata kahdeksi yöksi naturisti resortista majoituksen. Se oli oikein hauska kokemus. Siellä sitä oltiin ilkosillaan ja se oli kaikille luonnollista. Vaimokaan ei ollut siitä mustasukkainen ja miksi olisi ollutkaan. Näissä paikoissa ilmapiiri on jotenkin vapauttava. Egot eivät näyttele niin suurta osaa siellä. Kaksi viimeistä päivää vietin Fuengirolassa. Siellä oli myös leppoisa meininki mutta minun mieleen liian hälyisä.

Se mikä tässä lomassa oli myös positiivista niin minun pää sai aikaa ja tilaa ajatuksille. Kaiken tuon luppoajan pohdin elämääni, perhettä, työtä ja kaikkea mikä minulle jotain merkitsee. Tämä oli melkoinen matka itseeni, tai oikeastaan sen uuden elämän alku mistä minä unelmoin. Nähtäväksi sitten jää miten tässä käy.

Joka tapauksessa  mie voisin suositella vastaavaa reissua kaikille, jotka hiukankaan hakevat suuntaa elämäänsä tai kaipaavat aikaa itselleen. Ei ole väärin ollenkaan lähteä ilman puolisoa reissuun. Eikä sen silloin tarvitse olla sellainen ”a-luokan reissu”. On paljon mukavampi palata fressinä lomalta ilman mitään viina morkkiksia tai huolta tuhlaamisesta. Ensimmäistä kertaa palaan lomalta niin että tunnen lomailleeni. Virtaa on ja haluan jo töihin. Ikävä perhettä ja lapsia. Terveitä ajatuksia.

Että kiitos vain vaimolle ja kiitos että sain kokea tämän. Aion ottaa vastaavan tyyppisiä lomia jatkossakin, joko yksin, kaksin tai koko perheen kanssa. Loman luonne voi kuitenkin olla tällainen aktiivi/lepo tyyppinen.

Tähän loppuun vielä totean, että seuraavaksi minun vaimoni saa lähteä yksin reissuun ja ottaa omanlaisensa loman. Suosittelen sitä muillekin pariskunnille! Ikävä piristää myös suhdetta.

Edellisen blogini hedelmät voit poimia tästä klikkaamalla

Terkuin

Sampo

 

 

  • Suvi

    Kiitos hyvästä kirjoituksesta ja tsemppiä tuleviinkin päiviin 😊👍

  • Pirkko Kylmämaa

    Hienoa Sampo! Peukutan kovasti.

  • Raimo Levälampi

    Zemppiä Sampo ,ja tietysti koko perheelle….meidän perhe kotiutuu Mallorcalta onnistuneelta lomalta 10,8 😊

  • Irma Niemelä

    Hyvin kirjoitat. Sujuvaa

  • Jani Loukko

    Sampo! Minulla on sulle puhelin peli testiin. Peli tarkoitus on valaista nuoria päihdeide vaaroista. Olen peliä tehnyt 2 vuotta ja se julkaistaan hyvin pian. Pelissä seikkaillaan siittiöllä ja siinä yksolertaisesti liikutaan siittiö ryhmällä, kun siittiö osuu tupakkiin se kuolee ja alkoholi no se mutkistaa peliä kamalasti, kuten myös elämässä. Olen itse kamppaillut päihde riippuvuutta vastaan ja täytyy sanoa, että matka on ollut vaikea. Olen kokenu vähän kaikkea. Tein mm omalla nimellä juutuubbii videoblogi, jossa olin kodittomana (onko ihme, että peli kehittämises on menny kaksi vuotta, kun välillä ei ole ollut kattoa pään päällä?)

    No kuten sanottu pelin nimi on straight edge. Facebookista meiltä löytyy sivusto poro legioona. Peli on hyvi pian android kaupassa ilmaiseksi ladattavissa, mutta mikäli sampo haluaa pelastaa maapallon nuoria ja auttaa porttiteorian valistuksessa on tämä peli saanut paljon kehuja ensi testaamisien jälkeen.

  • Piia

    Hmmm, eikös asioiden jatkuva miettiminen olekkaan normaalia? 🤔 Itsellä on ne “kymmenen kanavaa” jatkuvasti päällä ja kuvailemasi olotila kuulostaa erittäin tutulta… Päässä käy jatkuva hulina, eikä nukkumaankaan ole menemistä ilman, että siinä makoillessa kerkeää pohtimaan niin raha-asioita, seuraavan päivän töitä, parisuhdetta, nähtyjä telkkariohjelmia ja maailman menoa.
    Itselläni todettu “vain” masennus 9 vuotta sitten, ja edelleen on lääkitys sekä “päätohtori” käytössä..
    Hyvä teksti oli! On ollut mukava seurata kun joku uskaltaa julkisesti näin rohkeasti kertoa oman tarinan! 😊

    • sampokaulanen

      Kannattaa kyllä (näköjään) hakea apua näihin oloihin.. voi päästä paljon helmpommalla kun syy löytyy…

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


*

*